tiistai 26. marraskuuta 2013

Talven odotusta

Taas on ehtinyt kerääntyä sen verran kuulumisia, että pitää kirjoittaa ne ylös ennen kuin unohtuvat.

Viikko sitten lauantaina kävin Sangminin (korealainen kaverimme) pitämien korean tuntien jälkeen War memorial of Koreassa Annan ja Sarahin kanssa. Sangmin on Annan korealaisen kaverin serkku, joka on huolehtinut meistä ja pitänyt vapaaehtoisesti meille korean tunteja säännöllisen epäsäännöllisesti viikonloppuisin. Tunteihin kuuluu joka kerta sanakoe, sen lisäksi kirjoitetaan ja puhutaan lauseita ja kerrataan asioita, joita meille korean kurssilla on opetettu. Sangmin on tiukka opettaja, mutta todella mukava muuten. Nyt pystyn jo pitämään "päiväkirjaa" käyttämällä simppeleitä lauseita, ja kuulemma seuraavaksi aletaan seurata vapaavalintaista korealaista TV-draamaa.

War memorial of Korea on sotamuseo, jonne on kerätty erilaista sotakalustoa lentokoneista laivoihin ja tankkeihin. Tämän lisäksi museo tarjoaa kattavan kuvauksen Koreoista sotien kannalta. Meidän mielenkiinto oli kaluston lisäksi lähinnä Korean sodassa, joten ajan puutteen vuoksi skippasimme muut näyttelyt ja paneuduimme tähän viimeisimpään sotaan. Vähän jäi sellainen olo, että näyttely romantisoi sotaa jonkin verran, eikä tarjonnut ehkä ihan puolueetonta kuvaa (mikä on ehkä jotenkuten ymmärrettävää). Slogan kuitenkin jäi mieleen, vaikken siitä kuvaa ottanutkaan: "Freedom is not free".

Noihin tummiin kiviin on kaiverrettu kaikkien niiden nimet, jotka on kuollut sodissa Etelä-Korean perustamisen jälkeen. Samanlainen käytävä oli kuvan ottopaikan toisella puolella


Ulkonäyttelyalue


Viime viikonloppuna pääsin korkkaamaan laskettelukauden, kun Konkukin International Office järjesti lasketteureissun High1 -nimiseen laskettelukeskukseen. High1 oli vaikuttavan kokoinen, mutta kausi oli vielä niin alussa, että rinteitä oli auki vain kolme (pitempiä kuin suomalaiset kuitenkin) ja lunta ei ollut muualla kuin rinteissä. Väkeähän oli kuin pipoa taas vaihteeksi ja kohtuullisen kapeissa rinteissä sai aika lailla keskittyä väistelemään muita ja varsinkin aloittelijoita, joita oli kohtuullisen paljon. Täälläkin lautailu alkaa selkeästi olemaan trendissä, ja lautailijoita olikin reilusti enemmän kuin suksilla laskijoita. Taas huomasi myös korealaisten ulkonäkökeskeisyyden ja sen, että he ovat selvästi välineurheilijoita (olis pitänyt ottaa muutama mallikuva). Vaikutelma oli siis, että ensin ostetaan välineet ja vaatteet, jonka jälkeen opetellaan (lautailemaan). Myöskään pariskuntavaatteilta ei edes rinteessä välttynyt (mätsäävät asut pariskunnan molemmilla osapuolilla). Näitä näkee myös Soulin katukuvassa jonkin verran.

Osa High1 laskettelukeskuksesta


Missä on lumi?


Maisemat oli hienot


Viikonloppu kului siis rinteissä, reissulle hintaa tuli 110 000W eli noin 75€, joka sisälsi liput, ruuat, väline- ja vaatevuokran sekä matkat ja majoituksen. Ei siis paha ollenkaan, vaikka "sängyt" paljastui perinteisiksi, eli petauspatjan paksuinen patja lattialla.

Arki rullaa täällä omalla painollaan ja koulu vaatii työtä. Sen lisäksi minä ja Anna kärsitään taas mun hullusta päähänpistosta ilmoittaa meidät talent showhun vetämään taekwondoshow :D sitä nyt sitten ollaan treenattu viimeinen viikko melkein joka aamu yhden kerholaisen kanssa, joka auttaa meitä. Sen lisäksi pitäisi leikkiä CATIAlla pitkästä aikaa, kun mut nakitettiin mallinnusvastuuseen meidän rakennekurssin projektissa.

Oon löytänyt itselleni jo kantakahvilan, josta saa latten mukaan reilulla eurolla (on niin pieni paikka että kiinteät kustannukset on pienet sanoo mun businesspuolen kaveri). Hintaakin tärkeämpää on kuitenkin söpöt vanhat naiset, jotka sitä paikkaa pitää, ja jotka muistaa jo mitä otan :)

Kantakahvila

Latte pillillä (paikallisten tapa nauttia)

Sain paketin Suomesta, nyt voi joulun odotus alkaa. Täällä ei Annan kämppiksen mukaan tunneta käsitettä suklaakalenteri
Ai niin, mainitsemisen arvoinen asia on, että sain viestiä TAMKista, jonka mukaan mulle on myönnetty stipendi (jonka arvo on sellainen, että saan kustannettua siitä koko kevätlukukauden vuokran). Ei siis mitenkään paha lisä matkakassaa.

1 kommentti:

  1. Jihuuu!!! Oon niin onnellinen sun stipendistä!!Ansaitset sen! :) Mäkin oon varmaan enemmän välineurheilija, kun urheilija. Tai ainakin haluisin olla. Tai siis haluisin että ois paljon kivoja urheiluvaatteita, mutta rahoituksen puuttuminen vähän rajoittaa tätä. On pariskuntaien samanlaiset laskettelupuvut paremmat kun samanlaiset tuulipuvut, luulen ma. Ehkä. Ja taekwondo:ta talentissa!!:D Kova. Vähän ootte varmaan hyviä! Ja sä puhutkin jo kohta kuin paikallinen, vauuuuuuuu. Kustantaiskohan joulupukki mulle matkan sun luo?:) Oon niin onnellinen sun puolesta! <3

    VastaaPoista