Midtermit ja hukassa oleva turnauskestävyys

Niin siis, otsikostakin ilmeisesti näkee syyn postaustaukoon. Oon saanut ilmeisesti liikaa vaikutteita korealaisilta opiskelijoilta (jotka opiskelee ihan hulluna), ja oon siis jopa opiskellut ja aika paljon jopa :) Valitettavasti menestyminen kokeissa ei korreloi opiskelumäärän kanssa ja yhden kokeen feilasin aika rajusti. Mutta toisaalta sain korean kokeesta täydet, mikä vähän helpottaa. Meidän yksityisopettaja Sangmin on sitä mieltä et muutamassa kuukaudessa voisin jo keskustella järkeviä koreaksi, jotain muutakin siis kun simppeleitä lauseita :)

Mistä päästäänkin siihen, että mun kannattaakin opiskella lisää koreaa, koska oon anonut vaihdon jatkamista toisella lukukaudella. Molemmilta kouluilta on tullut jo epävirallinen hyväksyntä, mutta virallista päätöstä odotellaan vielä.

Heitin aivot eilen hetkeksi narikkaan ja siellä ne taitaa olla vieläkin, kun tuntuu ettei pää ihan toimi kunnolla. Se saattaakin olla yksi syy siihen, että välttelen opiskelua kirjoittamalla tätä. Nimittäin pahin koe on vielä edessä, Rotorcraft performance analysis maanantaina. On ollut hankalaa asennnoitua siihen, että matemaattisten aineiden kokeissa ei saa käyttää minkäänlaisia kaavastoja, vaan kaavat on opeteltava ulkoa. Siihen taisikin kosahtaa mun Aircraft structure design -kurssin koe keskiviikkona. Yritin jopa tallentaa kaavoja laskimeeni, mutta niistä ei loppupeleissä ollut pahemmin apua.

Olen myös törmännyt pienoiseen kulttuurishokkiin nimeltä Finnish face. Haastattelemieni lähteiden mukaan niiden ensivaikutelma musta on ollut joko kuollakseen tylsistynyt, väsynyt tai vihainen mun (omasta mielestäni neutraalin) perusilmeen takia. Ollaan löydetty kampuksen läheltä mukava kantapaikka, josta saa hyviä halpoja coctaileja ja jossa baarimikot pitää coctailshown joka viikonloppu, jos asiakkaita on tarpeeksi. Työntekijät on siellä tosi mukavia ja tulee herkästi juttelemaan niitä näitä. Viimeksi shown jälkeen ne tuli sitten kysymään, että eikö show ollut hyvä kun olin kuulemma näyttänt todella tylsistyneeltä ja reaktiot oli laimeita. Yritä nyt siinä selittää, ettei ohjelmassa ole mitään vikaa vaan mun suomalaisessa luonteessani. Siinä ehkä huomaa kulttuurilliset erot, musta ei saa samanlailla reaktioita irti kuin paikallisista tai vaikka Etelä-Eurooppalaisista. Ekana päivänä orientaation jälkeen kun mentiin kv-tuutoreiden kanssa paikalliseen baariin ne tuli ihmettelemään meidän suomalaisvoittoiseen pöytään että mikä on, kun sieltä ei pahemmin kuulu ääntä :)

Syksy alkaa saavuttaa Koreaakin pikku hiljaa. Lämpötilat on vielä reilusti kymmenen asteen yläpuolella, mutta yöt alkaa viiletä ja puut vaihtaa väriä. Nukuin viime yönä (kuten tavallista) ikkuna auki ja sen seurauksena iski sitten päälle pieni flunssanpoikanen. Pitäisi kuitenkin parantua nopeasti sillä taekwondotreenit alkaa ensi viikolla ja siitä kahden viikon päästä on turnaus, iik!

Meillä on myös uusi missio. Pitäisi päästä kokeilemaan mahdollisimman montaa eri makuista patbingsua, eli jäistä maitohilettä, jäätelöä ja eri mausteita kuten marjoja, keksimuruja yms. Tähän mennessä ollaan kokeiltu mm. mansikka-, hedelmä-, marja-, green tea-, mango-, seesam- ja oreo(keksi) makuja :)

Kilometripostaus

Tulikin sitten vähän pidempi tauko edellisestä postauksesta. Ensin ajattelin, et eihän täällä oo oikein tapahtunut mitään raportoinnin arvoista, mutta kun rupesi kunnolla miettimään niin eiköhän juttua taas löydy ihan kohtuullisesti :)

Syyskuun lopussa koulun International Office järjesti meille kulttuuriretken. Kun on tottunut heräämään vasta ysin aikaan (kiitos iltapäivätuntien), vaati aikamoista mielenlujuutta kiskoa itsensä bussiin seitsemäksi. Tosin matkan järjestäjät olikin sitten puoli tuntia myöhässä -.- Matkaan kuului Korean folk village, jonne mentiin aamupäivästä ja iltapäivällä tutustuttiin Korean national museumiin. Noin satapäisen vaihtarilauman kaitseminen ei oikein ottanut välillä onnistuakseen, ja yleensä mun bussillinen oli se, joka joutui odottelemaan kadonneita laumanjäseniä (päästiin syömään viimeisinä, lähdettiin aina viimeisinä...).

Korean folk village oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Se sijaitsee ydin Soulin ulkopuolella, ja bussimatkaan taisi mennä reilu tunti. Kylä on aika iso, ja siellä on myös kuvattu joitakin korealaisia draamasarjoja. Pääsimme tutustumaan siis vanhan maailman menoon ihan kunnolla. Saimme myös tehdä pienet saviruukut, joita nyt sitten odotellaan poltosta.Oikeastaan ainoa miinuspuoli oli alakoululaiset, joita oli ihan hulluna joka paikassa. Jossain vaiheessa edes ne pienimmät ja söpöimmät ei herättänyt enää mitään tuntemuksia :) Ja lentokenttä oli lähellä ja pääsin bongailemaan paikallisia hävittäjiä ^^

National museumissa en oikein enää pystynyt keskittymään, kun jännitin taekwondoharjoituksiin ehtimistä ja takaisin bussissa takaisin tullessa oli jo niin sanotusti tuli perseen alla. Museo oli kuitenkin ihan mielenkiintoinen, itse pidin eniten esillä olevasta maalaustaiteesta menneiltä ajoilta.

Viime viikolla Etelä-Korea juhlisti armeijan 65-vuotispäivää (?) ja tiistaina me toisen Annan ja parin taekwondo kerhon pojan kanssa mentiin katsomaan paraatia Dongdaemuniin. Valitettavasti oltiin liian kaukana lähtökorokkeelta eikä jalkamarssi ulottunut meille asti, mutta nähtiin kuitenkin ajoneuvoja. Paraatia katseleva väki hurrasi ohiajaville ajoneuvoille ja sieltä vilkuteltiin takaisin, eli meno oli aika erilainen Suomeen verrattuna.

Perjantaina vuokrasimme Olgan kanssa pyörät Yeouidolta (missä aiemmin käytiin risteilyllä). Sää oli mitä parhain ja pyöräilymatkaa kertyikin yhteensä lähemmäs 30 kilometriä joen rantaa pitkin. Ehdottomasti kannattaa kokeilla jos päädytte joskus tänne! Takaisin tullessa bongattiin lisää armeijan väkeä, jotka oli ilmeisesti pystyttämässä jonkinlaista kalustoesittelyä, sillä tällä kertaa tankkeja pääsi pällistelemään paljon lähempää. Pelattiin pienen harkitsemisen jälkeen "hullut ulkomaalaiset"-kortti ja pyydettiin saada ottaa muutama kuva inttipoikien kanssa (jotka jopa suostuivat :D )

Lauantaina Soulissa järjestettiin International Firework Festival. Pakkohan ne ilotulitukset oli päästä näkemään kun en Formuloihin lähtenyt. Muutaman kerran tuli kyllä mietittyä, että mitähän tuli päätettyä, sillä väkeä oli kuin pipoa. _Joka paikassa_ Yeouidolla, jossa se järjestettiin. Ja ne metrot... Niin täynnä että heikkohermoisemmalla olis tullut ahtaan paikan kammo. Kannatti kuitenkin mennä, ihan kokemuksen takia, ja ilotulitukset oli ehdottomasti näkemisen arvoiset (vähän eri kokoluokkaa kun Tampereella itsenäisyyspäivänä tai uutena vuotena)

Koulu on mennyt aika tasaisesti. Ilmeisesti muhun aletaan tottua, tai en enää oo niin pelottavan näköinen kun oon jopa saanut vieruskavereita tunneille :) Opiskelu vaatii aikaa, mut enää en pelkää kuolevani toisin kuin viime viikolla. Mid termit eli koeviikko alkaa lähestyä ja siihen suhtaudutaan tosin vakavasti. Meillä on taekwondotreenitkin lomalla kolme viikkoa ja harjoitukset jatkuu vasta kokeiden jälkeen.

Korean läksyt