Pakollinen ruokapäivitys

Koska viime viikko on mennyt melkein opiskellessa, en ole hirveästi ehtinyt tekemään mitään raportoinnin arvoista (paitsi norebang, siitä lisää myöhemmin). Ihana siskoni kuitenkin käski kirjoittaa ruuasta, joten yritän nyt sitten kertoa vähän siitä. Paljon on tullut syötyä, koska ruoka on HYVÄÄ! (suurimman osan ajasta)

Kun haimme tänne Koreaan, hakupaperien mukana tilasimme myös tietyn määrän aterioita asuntolan ruokalasta. Arkisin tarjolla on aamiainen ja päivällinen, viikonloppuisin myös lounas. Ruokalan ruoka on kuitenkin aiheuttanut enemmän pettymyksiä kuin makunautintoja. Positiivista on, että sieltä saa suunnilleen kolmesti viikossa länsimaalaisen aamiaisen (paahtoleipää hillolla, muroja ja välillä munakasta), mikä on ainakin kämppikselleni viikon kohokohta :)

Western breakfast

Koulun ruokala tarjoileekin jo paljon parempaa ruokaa. Hyvän kokoisen annoksen saa 2500-3500 Wonilla (noin 2€). Eri ruokavaihtoehdot on hintoineen tekoruokana näkyvillä vitriinissä ja niistä sitten valitaan. Näitä tekoruokia näkee muuallakin jonkin verran. Pääruokaan kuuluu poikkeuksetta myös koululla muutama side dish eli "sivuannos". Ilmeisesti korealaiset ei pahemmin juo ruuan kanssa, sillä ruokalassa vettä saa automaatista kartion muotoiseen paperimukiin. Mausteet kuitenkin lämmittää suuta mukavasti, joten välillä vesiannos olis paikallaan.Olga, eli kämppikseni onkin fiksumpi ja ottaa vettä keittoastiaan ^^

Tekoruokaa

Ulkonasyöminen on täällä halpaa, ja usein ollaankin menty päivälliselle kampuksen ulkopuolelle. Lähialueilla on todella paljon ravintoloita, joten jokaisen makuun löytyy jotain. Myös katukeittiöt ovat kokeilemisen arvoisia. Mun mielestä ehkä parhaita on ollut paikat, joissa ruoka grillataan pöydässä olevalla pienellä grillillä. Ainoa miinus on, että joku joutuu aina grillimestariksi (ilmeisesti etiketin mukaan se olis pöytäseurueen nuorimman homma).

Samgyeopsal

 
Grilliin voi tilata esim. Samgyeopsalia (삼겹살, possun mahaa, eli vähän niinkuin pekonia mutta paksummissa viipaleissa), Bulgogia (불고기, marinoitua lihaa) tai Galbia (ribsejä, mutta tähän mennessä ollaan aina saatu ne ilman luita). Lihan voi syödä pannulta sellaisenaan dipattuna maustetahnaan kun se on valmista, tai kääräistä salaatinlehteen esim valkosipulin tai riisin kanssa. Myös dak galbi eli kana on ollut hyvää, kanat heitetään muiden aineiden (tähän mennessä ollaan saatu kaalia) kanssa isolle valurautapannulle missä sitä sitten hämmennetään kunnes kanat on kypsiä.

Bulgogi

Dak galbi riisillä ja juustoraasteella

Muita mainitsemisen arvoisia annoksia mitä ollaan tähän mennessä kokeiltu on korealaiset munakkaat (joita on hankalaa välillä pistää palasiksi puikoilla, dipataan soijaan), bibimbap (tarjoillaan syvästä astiasta, jossa sekoitetaan keskenään riisi, liha, kananmuna ja kasvikset) ja joku keitto missä on lihaa, nuudeleita ja kasviksia (itse nypin isoimmat palat puikoilla pois, nesteet syön lusikalla riisin kanssa).

Korealainen munakas

Manduja katukeittiöstä

Katukeittiöistä saa esimerkiksi manduja (만두, taikinanyyttejä, joiden sisällä on esim. riisiä ja lihaa) ja kananpalasia taikinakuorella tahmaisessa kastikkeessa (en tiedä nimeä mutta on hyvää). Jälkiruuaksi voi katukeittiöstä ottaa hotteokin (vähän niinkuin munkkitaikinaa makealla, esim. hunaja-kaneli täytteellä) tai jäätelöä (patbingsu, 팥빙수 jossa suurin osa onkin jäähilettä).

Paikallista jätskiä, tää oli virheä tee

Patbingsu

Ja lopuksi vielä se norebang (노래방) :) Oon menneellä viikolla päässyt tutustumaan korean karaokekulttuuriin. Täällä mennään porukalla laulamaan ja sitä varten vuokrataan norebang eli suoraan käännettynä lauluhuone, jossa siis saa olla ihan oman porukan kesken. Käsitykseni mukaan normaali lauluaika on 90 minuuttia, mutta lisäaikaa saa, jos laulaa hyvin (tähän mennessä toisella kerralla saatiin 20 min ja toisella 40 min). Hinta ei mun käymissä paikoissa oo ollut paha, 10 000-12 000 Wonia (~7€). Norebangissa on hyvä valikoima myös ulkomaalaisia biisejä ja listoilta löytyy myös uusimpia hittejä. Tähän mennessä ollaan menty omien juomien kanssa, mutten oikein tiedä onko se ok vai ei (mun mentori käski piilottaa eväät kun mennään sisälle).

Norebang, kuvaajana mun mentori Suji

Chuseok

Chuseok eli korealainen kiitospäivä on takana. Matkailusivustojen mukaan sitä vietetään perhekunnittain ja menoihin kuuluu mm. esi-isien henkien kunnioittaminen. Meille vaihtareille chuseok näyttäytyi lähinnä kolmen päivän lomana ^^. Eli tiistain tuntien jälkeen seuraavat tunnit on vasta ensi viikon maanantaina. On ollut mielenkiintoista havaita, mitä kaikkea kolmen päivän aikana ehtii tehdä, siitä vähän jäljempänä.

Sain sunnuntaina mukaani messuun Karinen ja Sarahin, jotka halusivat tulla kurkkaamaan paikallista menoa. Messun jälkeen Karine lähti tapaamaan mentoriaan ja me Sarahin kanssa päädyttiin Cheonggyecheonille, joka on joki keskellä Soulia. Sen päällä kulki ennen valtatie, mutta tie purettiin pois ja tilalle tehtiin "keidas kaupungin keskelle". Myöhemmin syksyllä joella järjestetään lyhtyfestivaalit, joita pitään tietysti mennä katsomaan. Kotiin tullessa käytiin vielä Sarahin kanssa syömässä. Katottiin ruokalistasta et onpa mukava annos, paljon kasviksia (joita molemmat oli kaivannut). Leuka loksahti hieman kun annos jääpaloineen tuotiin pöytään. Ilmeisesti oltiin tilattu joku kylmä annos (jossa oli aivan liikaa piparjuurta). Nää on niitä hetkiä kun toivois ymmärtävänsä ruokalistaa.

Cheonggyecheon

Jäinen salaatti

Maanantaina painelin normaalisti taekwondotreeneihin kuullakseni treenien olleen peruutettu. Sen sijasta pääsin mukaan, kun kerho lähti toiselle koululle harjoitusmatsiin. Vielä pitäis vähän opetella matsin sääntöjä, mutta kaiken kaikkiaan reissu oli todella hauska kokemus, kerhon muut jäsenet on mukavia ja ottaa meidät vaihtaritkin huomioon. Matsin jälkeen mentiin toisen koulun kerhon kanssa yhdessä syömään samgyeopsalia (possun mahaa grillissä). Lihat grillataan pöydässä olevassa grillissä (mulla taiskin olla siitä kuva aikaisemmassa postauksessa), ja palasia voi syödä sellaisenaan tai esim kääräistä salaatinlehden sisään.

Tiistaina olikin sitten huonompi päivä, meidät jaettiin HRM-kurssilla (Human resources management) ryhmiin, joissa käsitellään yhtä casea ja esitetään se sitten muille. Myöhemmin meidän pitää myös etsiä firma jolla menee huonosti ja antaa sille korjausehdotukset HR-näkökulmasta. No siis, meidän ryhmässähän tähän mennessä on sitten puhuttu vain koreaa. En tiedä pitäiskö niille huomauttaa siitä, mutta tunsin sitten oloni hyvin epämukavaksi vaikkakin yksi ryhmäni jäsenistä tulkkasi mulle niukasti keskustelun sisällön. Muidenkin kurssien sisältö alkaa vaikeutumaan ja on hankalaa pysyä perässä kun opettajat käyttää koreaa välillä, varsinkin vastatessaan oppilaiden tarkentaviin kysymyksiin ja selittäessään hankalampia asioita. Huomaan myös, että mulla on aika hatarat pohjatiedot esim aerodynamiikan laskuista, eli luvassa on paljon opiskelua.

Toisaalta opettajat on myös todella mukavia. Maanantaina lentokonerakenteiden opettaja vei minut tutustumaan osastoni (Aerospace information engineering) opiskelijalabraan, ja sain lyhyen esittelyn meneillään olevista projekteista. Ideana oli ottaa mut mukaan, mutta jouduin kieltäytymään kunniasta. En kokenut, että musta olisi ollut sielä kovinkaan paljon hyötyä näillä tiedoilla, päinvastoin, kun ajatuksena on kehittää lentävä auto.

Sitten lomaan ja parempiin tunnelmiin :) Keskiviikkona juhlistettiin loman alkua Lotte Worldissa, joka on paikallinen huvipuisto (joka sisältää maailman suurimman sisähuvipuiston). Ison maailman meininki tuli nopeasti tutuksi, kun jonotus laitteisiin kesti suurimman osan ajasta yli tunnin. Kuitenkin päästiin nauttimaan muutamasta laitteesta, mutta päällimmäinen kokemus päivästä oli jonossa seisominen. Onneksi satuin edellisenä iltana bongaamaan alennuskupongin ulkomaalaisille, ja saatiin vielä ryhmäale, eli hinnasta tippui yhteensä yli 50%. 44000Wonia (noin 30€) olis ollut vähän liikaa maksettu tästä huvista.

Lotte world ulkona

Sisäkuva (sisällä taisi olla neljä kerrosta ja tää on niiden keskellä olevalta aukiolta)

Torstai vietettiin patikoiden Bukhansanin luonnonpuistossa Soulin lähimaastossa. Maisemat oli mahtavia ja niistä ehkä kuvat (toivottavasti) kertoo enemmän. Reitin piti olla toisiksi helpoin, mutta välillä joutui pistämään nelivedoksi eli ottamaan kiipeämisessä kädet avuksi. Ensimmäisen huipun jälkeen osa porukasta lähti takaisin ja me loput valloitimme vielä toisen "huipun" (oikealle huipulle pääsemiseen olisi tarvinnut kiipeilyvarusteet). Yllättävää kyllä alaspäin tuleminen olikin sitten homman vaikein vaihe.

Panorama-addikti

Ensimmäisellä huipulla (korean pose)

Tuolta tultiin (matkalla toiselle huipulle)

Menossa hallitusti alaspäin

Vaelluksen jälkeen me väsyneet matkaajat hemmottelimme itseämme Dragonhill Spassa, jonka naisille ja miehille omat allaskerrokset olivat omiaan poistamaan kaikki väsymyksen rippeet. Spassa allasosastoilla ollaan alasti ja yhteisissä tiloissa (joihin kuuluu vaikka mitä pelihalleista ravintoloihin ja erilaisiin lämpöhuoneisiin) käytetään span lainaamaa t-paita-shortsit-yhdistelmää. Aikaa siellä sai viettää yhteensä 12 tunnin edestä, eli osa ajasta meni lämpöhuoneiden lattioilla torkkumisessa.

Eilen olikin sitten koomauspäivä, ja käytiin vain kämppiksen kanssa lyhyellä kävelyllä Han-joen rannalla. Tänään kävinkin sitten yksikseni tutustumassa uudelleen meidän lähivuoreen (mt. Achasan). Ylhäältä pystyi bongaamaan meidän kampuksen :) Väkeä oli tosi paljon liikkeellä, ja reitit oli helpompia kuin torstaina. Taisin olla ainoa ulkomaalainen paikalla. Korealaiset on hulluja välineurheilijoita, lähemmäs kaikilla oli tekniset vaatteet päällä ja välineet viimeisen päälle. Jotkut soittaa radioita kävellessään ja musiikista saa "nauttia" sitten kaikki lähellä olevat.

Tuonne menossa

Sateinen Soul

Reilu kaksi viikkoa Koreaa takanapäin. Kurssit on alkanut koulussa rullaamaan kunnolla ja osa lähistön ruokapaikoista tullut tutuksi. Menoa ja meininkiä on ollut niin paljon, että kämpällä norkoilu näin sateisena päivänä aiheuttaa jonkinlaista syyllisyyden tunnetta, kun pitäis olla aina vaan menossa. Yritän lohduttautua sillä että vielä on yli kolme kuukautta aikaa tutkia paikkoja.

Yeuido

Sunnuntaina kävin tutustumassa yhteen paikalliseen (englanninkieliseen) seurakuntaan Gangnamissa isosiskoni korealaisen ystävän kanssa. Messun jälkeen piti painella kauhealla vauhdilla takaisin kampukselle, mistä lähdettiin isommalla porukalla Han-joelle pynele Yeuidon saarelle. Saarella on mahdollista esimerkiksi nauttia risteilyistä tai vuokrata pyörät. Niinpä meidänkin "pieni" porukka (noin 40hlö) jakautui. Itse lähdin nauttimaan risteilystä, joka ryhmälipulla maksoi 12,000 Won (noin 8€) henkilöltä. Ilma oli kaunis ja risteily hieno. Suunnitelmissa on mennä joku toinen päivä pienemmällä porukalla pyöräilemään samaan paikkaan.

Risteilyltä

Maanantaina mentiin toisen suomalaisen Annan kanssa liittymään taekwondo-klubiin ja ekat harjoitukset olikin sitten heti perään. Reeniin kuului alkulämmittelyjuoksut kampusta ympäri ja perusasento ja potkuharjoitukset. Venyteltiin myös paljon. Klubin pojat oli tosi mukavia ja meno oli rento. Tykkäsin oikein kovasti. Nyt on sitten illat aika lailla buukattu täyteen, kun kahtena iltana on treenit, kahtena korean kielikurssi ja sovittiin mentorini kanssa, että nähdään keskiviikkoisin joka viikko.

Mun mentori siis otti yhteyttä viime viikolla, ja tällä viikolla tavattiin keskiviikkona. Hän on tosi mukava, muttei puhu kovin hyvin englantia. Tullaan kuitenkin toimeen kun maltan itse jättää hienommat sanat pois ja jaksan selittää asiat tarpeeksi monta kertaa :) Ja toisaalta ollaan molemmat sitä mieltä, että kieliosaaminen karttuu kunn vaan jaksaa ja uskaltaa puhua. Sen olen ainakin itse huomannut, että enää en juurikaan mieti sanomisiani (paitsi tunneilla) vaan käytän englantia rohkeasti. Tosin aina välillä huolimattomuusvirheet särähtää korvaan, kuten esim. aikamuotovirheet verbeissä tai jotenkin pöljä ääntäminen. Pitää kuitenkin olla armollinen itselleen, eipä täällä pärjää jos ei puhu :)

Korean kielikurssi on ollut antoisa, vaikkakin ollaan vasta opettelemassa kirjaimia ja niiden ääntämistä (tää on vielä pahempaa kun ranska :D ) Meillä on mukava opettaja (joka puhuu hyvin huonosti englantia), mutta välillä on vaikeaa kuulla pieniä eroja äänteissä. Paljon on opittavaa, mutta ehkä kohta osaan jo lukea ruokalistoja. Eri asia on sitten ymmärtää lukemaansa... Koulussa lounaalla on vielä helppoa, ottaa vaan kuvan annoksesta jonka haluaa (vaihtoehdot on vitriinissä esillä) ja menee sen kanssa tiskille :) Tosin nykyään alan jo tulla toimeen muistamalla muutaman ensimmäisen merkin annoksen nimestä

"One more picture"

Täällä taas, jalat hellinä. Oltiin eilen tyttöporukalla vähän pidemmällä kaupunkikierroksella, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

Torstaina mulla ei ollut koulua juuri ollenkaan. Kävin yhdellä kurssilla kääntymässä, mutta kun selvisi, että se onkin koreaksi eikä englanniksi (edes kalvot ei ollut) tultiin muun vieressä istuneen ranskalaisen pojan kanssa siihen tulokseen, et häivytään täältä. Kurssiin olisi kuulunut myös kymmenen minuutin esitelmä -koreaksi. Mentiin sit heti nätisti avautuun paikalliselle kv-koordinaattorille (joka ei -kumma kyllä- pahemmin puhu englantia). Asiat saa kyllä hoidettua siellä, jos ne on tarpeeks simppeleitä. En haluaisi olla sen miehen saappaissa, kurssien kanssa on ollut vähän liian paljon hankaluuksia ja vaihtareita alkaa turhauttaa. Sain kuitenkin kuulla, et pääsen sittenkin sille kurssille, joka oli täynnä, joten hätä ei ole tämän näköinen. Saatan ehkä just saada tarvittavat opintopisteet kasaan, jos korean kielikurssi lasketaan mukaan.

Harakanvarpaita harjoittelemassa

Illalla kävin "tekemässä" korean tasokokeen. Käytännössä täyttelin lappuun nimeni ja muut tietoni, koska ei ole järkeä tehdä koetta kun tietää, ettei osaa mitään. Sen jälkeen käytiin kampuksen lähellä syömässä tyttöporukalla, missä mukana oli myös yksi korealainen tyttö. Hänen paras kaverinsa on kuulemma Suomesta :) Ruuan jälkeen käytiin vielä jätskillä paikassa, jossa jäätelöt kootaan paikanpäällä asiakkaan silmien edessä. Se on vähän niinkuin jätskiannos, mutta muut raaka-aineet sekoitetaan jäätelöön. Esim. mulla oli kahvijätskiä, johon sitten sekoitettiin vielä keksimuruja ja pähkinöitä muistaakseni. Todella hyvää, mutta melko kallista muuhun paikalliseen hinta-tasoon nähden (reilu 3€).

Perjantai olikin vapaata koulusta, joten lähdettiin aamulla aamiaisen jälkeen tutkimaan kaupunkia. Käveltiin ensin läheisen vuoren juurelle, missä oli ulkoilupuisto. Vuoren rinteitä pitkin meni patikkareittejä, mutta eihän me mitään karttaa katsottu ennen kuin lähdettiin kiipeämään. Kaikilla korealaisilla oli kunnon tekniset vaatteet yms ja osalla meistä oli kesämekot ja avokkaat :) Hetken kiivettyämme päätimme kuitenkin palata takaisin ja tulla uudestaan paremmin varustautuneina.

Näkymiä. On siellä polkukin, ei kovin hyvä tosin. Ei ehkä oltu ihan yleisillä reiteillä...

Ulkoilupuistosta siirryimme metrolla tutkimaan palatseja keskustaan. Satuimme juuri sopivasti Gyeongbokgungin palatsin portille nähdäksemme vahdinvaihdon. Kiertelimme hetken palatsin etupihalla, mutta tulimme siihen tulokseen, että tullaan toiste uudestaan ja mennään sitten sisälle asti. Sen sijasta lähdimme tallustelemaan kohti N Seoul Towerille vieviä portaita. Matkalla poikkesimme Deoksugungin palatsiin, mistä löysimme ihanan rauhan verrattuna edelliseen palatsiin.

Vahdinvaihto menossa

Deoksugung

Sungnyemun

Kävelemisen tarkoituksena oli tappaa aikaa, kunnes tulee pimeä. Pimeän tultua urheilimme vielä hiukan ja kiipesimme N Seoul Towerin juurelle (oli muuten muutama porras...). Vaihtoehtona rappusille olisi ollut vaijerivaunu, mutta olimme saitoja ja valitsimme kiipeämisen. Jos joskus tulet Souliin, suosittelen ehdottomasti tornille menemistä pimeällä. Ylhäällä vasta tajusi miten suuri kaupunki on, kun katseli valomerta joka jatkui lähes joka puolella niin pitkälle kuin näki. Maksoimme vielä liput torniin, vaikka sen juureltakin oli jo komeat näköalat.

Näkymiä näköalatasanteelta läheltä tornia. Tornista olikin sitten vielä huikeammat näkymät

Metrossa kotiinpäin laskimme, että ollaan oltu liikkeellä ja liikkeessä noin 12 tuntia poislukien ruokatauot. Illalla tuli vielä ex-tempore päätös lähteä vaihtaribileisiin toiseen kaupunginosaan, ja sieltähän ei sit päässyt pois ennen puolta kuutta aamulla, kun metrot ei kulje yöllä eikä saatu aikaiseksi tulla taksilla. Että vähän pitkä päivä...

Koulussa

Nyt on kaks päivää koulua takana, ja päänvaivaa on riittänyt. Eilen kiertelin kampuksen ympäristöä ennen tuntien alkua ja kävin tilaamassa itselleni viittomalla ruokaa kun ruokapaikassa ei ymmärretty englantia. Näytin sit sen kuvan mitä halusin, ja siitä eteenpäin kaikki sujuikin ihan hyvin. Ruoka oli pakattu folioon, ja otin sen mukaan, vaikka se olisi kai pitänyt syödä paikan päällä. Söin siis lounaaksi (nää päivitykset tällä kertaa täällä eikä facebookissa :) ) "hampurilaisen", jonka sämpylän tilalla oli riisiä. Olisko paikalliset kutsunut sitä babburgeriksi tai jotain sinnepäin. Ja oli hyvää! Burgerin välissä oli jotain kanaa ja kastiketta/majoneesia.

BabBurger ylhäältä

Ekat tunnit mulla oli sellaisia, että en ollut pystynyt ilmoittautumaan sinne kun kurssi oli täynnä. Sain täytettäväkseni paperin, joka piti viedä opettajalle ensimmäisellä tunnilla. Tämän jälkeen opettaja saa päättää, ottaako opiskelijan mukaan vai ei. Paperiin piti kirjoittaa joku syy siitä, miksi minun pitäisi päästä kurssille. Oisko valmistumisen lykkääntyminen ollut hyvä? No meitä oli kurssilla sitten varmaan ainakin kymmenen ylimääräistä, joista moni oli vaihtareita. Kun opettaja tuli luokkaan, hän käski kaikkien, jotka ei ole ilmoittautunut, häipyä. Eli eipä se paperi mitään auttanut, opettaja ei edes katsonut niitä.

Tänään tapoin aikaa ennen tunteja kampuksen lähellä olevassa valtavassa Childrens Grand Parkissa, jossa oli mm. pieni eläintarha. Tuijottelin siellä sitten seeproja ja leijonia kunnes oli aika palata takaisin asuntolaan.

Molemmilla tunneilla jotka mulla oli tänään, olin ainoa ulkomaalainen ja kurssi olikin koreaksi eikä englanniksi. Ilmeisesti kurssia saa sanoa englanninkieliseksi jos materiaalit on englanniksi. No, helikopterikurssilla opettaja jatkoi korean puhumista ja tiivisti aina välillä mulle englanniksi. Osan sanoista ymmärsin ehkä koska ne kuulosti samalta kuin englanniksi, tai sitten opettaja vain ilmoitti sanan myös englanniksi. Lentokonerakenteiden kurssilla opettaja huomasi vasta hetken päästä, että olen paikalla ja hetken keskustelun jälkeen päätti vaihtaa englantiin. Sanoi muille, että nykymaailmassa opiskelijat tarvitsevat englantia. Luulen tosin, että sisällöstä jäi tästä syystä puolet pois, mutta olen otettu :) molemmat opettajat olivat tosi mukavia. Lentokonerakenteissa meillä ei ole loppukoetta vaan me suunnitellaan siipi!

Tosi monilla vaihtareilla on kuulemma ollut ongelmia kurssien kanssa. Monet niistä onkin ollut koreaksi, vaikka meille on kerrottu niiden olevan englanniksi. Tai sit kurssit on ollut niin täynnä ettei niille ole mahtunut.

Saatiin tänään myös opiskelijakortit ja pankkikirjat. Tosin mä en saanut tiliä vielä auki, koska kuulemma papereissa oli joku ongelma. Pitää hoitaa se huomenna. Lopuksi vielä vihdoin muutama kuva kampuksesta. Kampuksen keskellä on siis lampi, ehkä vajaa neliökilometrin kokoinen (hyvin hatarasti arvioituna).

Student Building, taustalla Engineering Building eli missä on mun tunnit

International Building ja KU:L taloja, eli asuntolaa

Korkea rakennus on nimeltään New Millenium Hall, siellä on esimerkiksi elokuvateatteri ja konserttisali

Ensimmäisen viikonlopun jälkeen

Terveisiä täältä Soulista. Kirjoittelen tätä illalla, vedellen samalla päivälliseksi hankkimaani nuudelisoppaa, joka toivottavasti tekee hyvää kurkulle. Sain hankittua pienen flunssan (varmaan ensimmäisen päivän aikana märistä kengistä) ja nyt sit niiskutan jatkuvasti. Olis voinut tietty ottaa Suomesta Finrexiniä tai vastaavia mukaan, mut tää ei oikein kuulunut suunnitelmiin.

Tänään piti ottaa iisimmin, kun eipä tuo flunssa paljoa menoa oo haitannut tähän mennessä, mutta ilta meni sit langattoman reitittimen kanssa tappelemiseen. Ostin sellaisen eilenYongsanin alueella hervottomasta ostoskeskuksesta (I'park Mall), missä kaikki myytävä on meidän oppaiden mukaan secondhand. Reititin toimii ihan ok, mut sitä oli mukavaa asentaa koreankielisillä softilla ja valikoilla. Nyt langaton verkko toimii puhelimessa, mut ei jostain syystä kannettavassa (yhteys löytyy ja näyttää olevan ok, mut netti ei toimi. Korjausehdotuksia otetaan vastaan.)

Kuva ei todellakaan näytä paikan laajuutta, kerroksia oli muistaakseni 8 tai 9, yksi tietokoneille, yksi matkapuhelimille, yksi kameroille...

Eilen kierrettiin myös Insa-dongissa, missä viimeistään alkoi kärsiä julkisten tilojen kammosta, ihmisiä oli ihan joka puolella ja myös aika paljon turisteja ja turistikrääsää. Ehkä tuonne pitää kuitenkin palata vielä lähempänä lähtöä. Insa-dongissa oli myös upea buddalainen temppeli (nimeltään Jogyesa), jota käytiin pällistelemässä. Sieltä kiivettiin Bukchonin kukkulalle, jossa oli paljon hyväkuntoisia perinteisiä taloja (hanok), joissa jopa asuttiin. Päivää oli kuitenkin kulunut jo sen verran, että ei enää päästy sisälle taloihin. Eilen menin myös metrolla ekan kerran. Meillä oli oppaana toisen suomalaisen Annan korealaiset ystäväserkukset, jotka kuljetti meitä ympäriinsä. Yleensä en edes ollut perillä siitä, missä oltiin menossa milloinkin.

Muina päivinä ollaan kierretty vain tässä kampuksen nurkilla. Perjantaina meillä oli pitkä orientaatiopäivä, jonka jälkeen tuutorit oli järjestänyt meille pienen epävirallisen tervetulojuhlan. Meitä on noin 170 vaihtaria joista yli puolet on kiinalaisia. Tuutoreita taitaa olla nopean miettimisen jälkeen seitsemän. Mulla on mukava pieni porukka, jossa oon hengannut. Siihen kuuluu muistaakseni edellisessä postauksessa mainittu ruotsalainen Sarah, toinen suomalainen Anna, Olga Puolasta (mun kämppis) ja Karine Alankomaista. Tähän piti pistää kuvia kampuksesta, mut ne on näköjään vielä ottamatta.

Tänään rekisteröidyttiin kursseille. Ilmoittautumisportaalia oli mukava käyttää kun kaikki oli koreaksi. Onneks meille jaetusta handbookista löytyi hyvät ohjeet ja tuutorit oli myös auttamassa meitä. Sain ilmoittauduttua kahteen niistä viidestä jotka olin valinnut -_- muut oli joko täynnä tai väärään aikaan. Lisäks mulla on korean kurssi joka alkaa huomenna, ja yks, mihin pitää anoa opettajalta osallistumislupa kun se on virallisesti täynnä.

Ruoka on hyvää ravintoloissa, mutta kampuksen ruokalassa se on tähän mennessä ollut vain kohtalaista. Tänään tosin oli länsimaalainen aamiainen, paahtoleipää ja kornfleikseja. Muuten ollaan syöty kampuksen lähellä, eilen löydettiin tällainen paikka, missä istuttiin perinteiseen tapaan lattialla ja lihat grillattiin pöydässä. Työntekijä ymmärsi aika huonosti englantia ja me ei vielä oikein koreaa, mut mulla oli Lonely Planetin matkaopas mukana (kiitos siskoille), niin pyydettiin sitä näyttään et mitä niillä oli tarjota ja valittiin niistä. Kätevää :) Päädyttiin tilaamaan galbia, mikä on naudan ribsejä ja samgyeopsalia (pekonin tyyppistä, kuvassa paistumassa). Lihojen (yht. 600g) lisäksi pöytään tuli muita annoksia ja koko helahoito kustansi alle 20 000W eli suunnilleen 15€. Onnellisina sit taaperrettiin takaisin asuntolaan.

Hirveästi tekis mieli olla menossa koko ajan, mut ehkä se into laantuu pikku hiljaa kun alkaa koulu ja arki.